Kasvohermo

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anne Pitkäranta

Bellin pareesi

Tavallisin perifeerinen kasvohalvaus on ns. idiopaattinen kasvohalvaus (Bellin pareesi). Herpesvirusten aktivaatiota pidetään yhtenä mahdollisena taudin syynä, varmaa näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Bellin pareesin diagnoosi perustuu muiden syiden poissulkuun.

Kasvohalvausta diagnosoitaessa kiinnitetään huomiota kasvojen motoriseen toimintaan levossa ja liikkeessä. Leposymmetriaa arvioidaan vertaamalla luomiraon, nasolabiaalipoimun ja suun asentoja terveeseen puoleen. Lihastoiminnan heikkenemistä verrataan terveeseen puoleen: kulmakarvan nosto (otsan rypistäminen), silmien sulkeminen hitaasti, hymyily, nenän kurtistaminen ja viheltäminen. Tahdosta riippumattomien lihassupistusten (ns. myötäliikeet) vaikeusaste arvioidaan. Kasvohalvaus voidaan luokitella House-Brackmann luokituksen mukaan, jossa ensimmäinen aste merkitsee normaalia toimintakykyä ja kuudes aste täydellistä halvausta. Kysytään mahdollisia makuhäiriöitä.

Bellin pareesin hoito on oireenmukaista ja kohdistuu lähinnä silmän kuivumisen estoon kostuttavilla silmätipoilla, ja potilaan psyykkiseen tukeen häntä kohdanneessa vakavassa kosmeettisessa ja toiminnallisessa häiriössä. Aikaisemmin jonkin verran käytetystä kortisonista ei äskettäisessä meta-analyysissä arvioituna ollut hyötyä Bellin pareesin hoidossa. Huolimatta dramaattisesta oireesta, Bellin pareesin ennuste on hyvä. Silti jopa kolmasosalle potilaista jää tarkkaan tutkittaessa jonkin asteinen kasvojen toiminnan häiriö. Jos ei ole varma Bellin pareesi diagnoosista, on potilas syytä lähettää korvalääkärin hoitoon. Myös kaikki potilaat, joiden pareesi kestää yli viikon on syytä lähettää korvalääkärin arvioon.

Lukuisten infektoiden yhteydessä esiintyy perifeerisiä kasvohalvauksia. Näistä tärkein lienee Lymen borrelioosiin liittyvä kasvohalvaus. Kasvohalvausta pidetäänkin Lymen borrelioosin tavallisimpana yksittäisenä neurologisen oireena. Erityisesti kesällä - alkusyksynä ilmaantuvan kasvohalvauksen syynä borrelia infektio on muistettava. Lapsilla kasvohalvaustapauksista jopa 30 % :lla diagnoosi varmistuu borreliaksi, erityisesti jos kyseessä on molemminpuolinen halvaus. Diagnoosi varmistuu serologian ja selkäydinestenäytteen tutkimisen avulla. Vaikka borreliaan liittyvä kasvohalvaus saattaa parantua spontaanisti, on potilas kuitenkin hoidettava antibioottilääkityksellä. Käypiä vaihtoehtoja ovat amoksisilliini 50 mg/kg/vrk kahtena annoksena suun kautta, 2-3 viikkoa tai doksisykliini 100-200 mg x 2, 2-3 viikkoa (aikuiset) myöhäisoireiden ehkäisemiseksi. Borreliasta tarkemmin infektiotautien osiossa, Lymen borrelioosi (LB).

Varicella zosterin aiheuttamaan kasvohalvaukseen (ns. Ramsay-Hunt) liittyy kasvohalvauksen lisäksi korvalehden ja -käytävän kipua ja rakkuloita. Tila hoidetaan suun kautta annettavalla valasikloviirillä (1000 mg x 3, 7-10 päivän ajan).

Kirjallisuutta

Lahdenne P, Seppälä I, Peltomaa M. Neuroborrelioosi. Duodecim 2001;117:1425-35.

Peltomaa M, Saxen H, Seppälä I, Viljanen M, Pyykkö I. Lymen borrelioosi on lapsen kasvohalvauksen tavallinen syy myös Suomessa. Duodecim 1999;115:836.

Ramsey M, DerSimonian R, Holtel MR, Burgess LP. Corticosteroid treatment for idiopathic facial nerve paralysis: a meta-analysis. Laryngoscope 2000;110:335-41.


Takaisin lukuun Korva-, nenä- ja kurkkutaudit.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko