Lääkärintodistus ajokorttia varten

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Hannu Laaksonen

Ajo-oikeuden terveydellisistä edellytyksistä säädetään tieliikennelaissa, ajokorttiasetuksessa, Euroopan yhteisön direktiivissä yhteisön ajokortista sekä sen liitteessä III.

Direktiivin mukaiset ajokorttiluokat on esitetty alla olevassa listassa. Rajoitetuin ajo-oikeus on M-kortin haltijalla kun laajinta ajo-oikeutta kuvaa merkintä A BE CE DE. Traktorin ajo-oikeus sisältyy kaikkiin luokkiin A1:stä ylöspäin. Käytännössä auton ajo-oikeus hankitaan suorittamalla aina ensin B-luokan kuljettajatutkinto.

M-luokka
Mopot lukuunottamatta pienitehoisia mopoja sekä kevyet nelipyörät
A1-luokka
Moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja teho enintään 11 kW ja invalidimoottoripyörät niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.
A-luokka
Muut kuin A1-luokan moottoripyörät niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.
B-luokka
Ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on enintään 3 500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg tai koko yhdistelmän kokonaismassa enintään 3500 kg eikä hinattavan ajoneuvon kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.
C-luokka
Kuorma-autot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa ylittää 3 500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle, ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg, sekä liikennetraktorit niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.
D1-luokka
Linja-autot ja muut ajoneuvot, joissa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle, kuitenkin enintään 16 henkilölle ja ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg.
D-luokka
Muut kuin D1-luokan linja-autot ja muut ajoneuvot, joissa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle sekä ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg.
E-luokka
Ajoneuvoyhdistelmät, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin luokkiin.
T-luokka
Traktorit, liikennetraktoreita lukuunottamatta, moottorityökoneet ja moottorikelkat niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.

Ajo-oikeus on myönnetty oikeus, jonka osoitukseksi sen haltijalle on myönnetty ajokortti. Ajokortin saamisen vähimmäisiät ovat seuraavat:

  • M, T, MT-luokka: 15 vuotta
  • A1-luokka: 16 vuotta
  • A-, B-, BE- ja C-luokka: 18 vuotta
  • CE, D-, DE- D1- ja D1E-luokka: 21 vuotta.

Ajokorttiryhmät ja niitä koskevat terveysvaatimukset.

Ryhmä 1
M-, T-, MT- A1-, A-, B-, ja BE-ajokortit yhdistelmineen
Ryhmä 2
C-, D-, D1-, CE-, ja D1E-ajokortit sekä näiden ja ryhmän 1 korttien yhdistelmät
Ryhmä 1 ajokorttien terveysvaatimukset
  1. Näön tarkkuus korjaavia linssejä käyttäen tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönä vähintään 0,5 taikka, jos hakija on menettänyt näön toisesta silmästä tai hän käyttää ainoastaan toista silmää näköhavaintoja tehdessään, että näön tarkkuus on vähintään 0,6 ja silmien tila on jatkunut niin kauan, että hän on sopeutunut ainoastaan toisen silmän käyttämiseen.
  2. Vaakasuora näkökenttä on vähintään 120∞, jollei erikoislääkäri poikkeustapauksessa pidä siitä poikkeamista mahdollisena tai, jos hakija käyttää vain toista silmää näköhavaintojensa tekemiseen, että tämän silmän näkökenttä on normaali.
  3. Ettei hakijalla ole sellaista direktiivin 91/439/ETY liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä ryhmässä mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vamma, ettei se heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai erityisin ajolaittein varustetun ajoneuvon kuljettajana.
Ryhmä 2 ajokorttien terveysvaatimukset
  1. Näön tarkkuus korjaavia linssejä käyttäen tai ilman niitä on toisella silmällä vähintään 0,8 ja toisella silmällä vähintään 0,5 ja, jos vaadittu näöntarkkuus saavutetaan vain korjaavia linssejä käyttäen, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus on vähintään 0,05.
  2. Molempien silmien yhteinen näkökenttä on normaali.
  3. Hakija kuulolaitteella tai ilman sitä ainakin toisella korvalla kuule tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä.
  4. Ettei hakijalla ole sellaista direktiivin 91/439/ETY liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä ryhmässä mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.
Henkilöauton ammattiajoluvan terveysvaatimukset
Hakija täyttää C-luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskevat terveysvaatimukset. Käytännössä on kyse taksi- ja invataksiliikenteestä. Ajo-oikeuden lisäksi vaaditaan auton asemapaikan poliisin myöntämä ajolupa.


Poikkeuksena CE-luokassa henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta ja saanut kuljettajaopetusta liikenneministeriön määräysten mukaisen vähimmäismäärän tai suorittanut vastaavan tutkinnon puolustusvoimissa.

Ajo-oikeus on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Auton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti myönnetään aluksi hakijalle kuitenkin vain kahdeksi vuodeksi. Hakijalle, jolla on ollut tälläinen ajokortti vähintään kuusi kuukautta, ja joka on saanut säädetyn lisäopetuksen, myönnetään ajokortti määräajaksi, joka päättyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta, 65 vuotta täyttäneelle kuitenkin viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin voimassaolo päättyy kuitenkin aina ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta.

Tieliikennelain 63 pykälän mukaan: Ajoneuvoa ei saa kuljettaa se, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset.

EU-direktiivin mukaiset ajokorttilupaa koskevat uudet terveysvaatimukset on esitetty ylläolevassa listassa. Ajokorttimääräykset jakavat kuljettajat kahteen ryhmään ajokortin luokan perusteella. Terveysvaatimuksilta helpompaan ryhmään kuuluvat traktorin, moottoripyörän, henkilöauton, pakettiauton ja henkilöautovetoisen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat. Kuorma-auton, linja-auton sekä raskaampien ajoneuvoyhdistelmien kuljettajien terveysvaatimukset ovat tiukemmat.

Uusien määräysten mukaan kumpaakin ryhmää koskevien terveysvaatimusten täyttyminen on esitettävä vain kertaalleen: ensimmäistä ryhmään kuuluvaa ajokorttia haettaessa. C-luokan kohdalla menettely kuitenkin poikkeaa. Uusien määräysten mukaan nuorison terveystodistus hyväksytään nyt myös kuorma-auton ajo-oikeutta haettaessa, mutta ei haettaessa linja-auton tai raskaampien ajoneuvoyhdistelmien ajo-oikeutta. Näin korostuu kyseisten ajoneuvojen kuljettamisen ammatillisten edellytysten arvioiminen, mikä tulee tehdä erikseen laatimalla uusi lääkärintodistus ajokykyasiaa varten vahvistetulle varsinaiselle lääkärintodistuslomakkeelle.

Ryhmän 1 näkövaatimus koskee ajasta ennen EU:ta poiketen molempien silmien yhteisnäköä.Vain toisella silmällä näkevän tai sillä näköhavaintoja tekevän silmän näöntarkkuus on aiemmasta alentunut. Ryhmä 2:n näöntarkkuus vaatimukset koskevat entiseen malliin kumpaakin silmää erikseen; uutta on korjaamattoman näöntarkkuuden vähimmäisvaatimus.

EU-direktiivin 91/439/ETY liitteessä III on tarkemmin sairausryhmittäin kuvattu ajokortin terveysvaatimukset. Liite on löydettävissä mm. Suomen Lääkärilehden (SLL 1996:51/18-19:liite) ajokorttien uusia terveysvaatimuksia käsittelevästä artikkelista. Lyhyesti voidaan kuitenkin mainita etteivät sen normit juurikaan poikkea meillä ennen direktiiviä noudatetusta käytännöstä. Lisäksi direktiivin sanonnat ovat usein varsin tulkinnanvaraisia, joten käytännön ratkaisut jäävät edelleenkin paljolti lääkärin asiantuntemuksen ja tapauskohtaisen harkinnan varaan.

Sairauksien merkityksestä ajokyvylle ja liikenneturvallisuudelle löytyy lisätietoa Neurologian osiosta kohdasta Epilepsia ja ajokyky, sekä silmätautien osiosta kohdasta Ajokortin näkövaatimukset. Tarkemmin eri sairauksien merkitystä ajokyvylle ja liikenneturvallisuudelle käsitellään Kustannus Oy Duodecimin kirjassa "Liikennelääketiede".

STM:n uudistetut ajoterveysasioita koskevat ohjeistukset valmistuvat 2007. Ennakkotietojen mukaan niissä merkittävimpänä muutoksena aiempaan on keuhkosairauksia koskeva ohjeistus ja yleisen toimintakyvyn aiempaa tarkempi huomioiminen. Vaikeaa kroonista hengenahdistusta aiheuttavaa ja suorituskykyä rajoittavaa keuhkosairautta ja/tai kroonista hengitysvajausta sairastavan osalta voidaan soveltaa sydämen vajaatoimintaan liittyvästä toimintakyvyn rajoituksesta annettuja ohjeita. Ryhmän 1 kuljettajalla NYHA IV-tasoinen suorituskyky heikentää ajokykyä ja ryhmän 2 kuljettajalla NYHA III-IV-tasoinen suorituskyky heikentää ajokykyä. Uniapneasta tai muusta päiväajan vireyttä heikentävästä sairaudesta kärsivät kuuluvat erikoislääkärin arvioon. Ajokorttia ei pääsääntöisesti tule myöskään antaa tai uudistaa henkilöille, joilla on vakava psyykenongelma, vakava neurologinen sairaus (esim. dementia) tai jokin muu toimintakykya alentava sairaus. Epäselvissä tapauksissa erikoislääkärin arvio on aiheellinen.

Ajokorttilääkärintodistusten tarve

Uutta ajokorttia haettaessa tarvitaan lääkärintodistus jo kuljettajatutkintoon ilmoittauduttaessa ja luonnollisesti myös ajokorttilupaa hakijan asuinpaikan poliisilta haettaessa. Kyseessä on yksi ja sama, enintään kuusi kuukautta aikaisemmin annettu lääkärintodistus.

Tieliikennelain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvan ajo-oikeuden haltijan on toimitettava asuinpaikkansa poliisille lääkärin tai optikon antama todistus näkökyvystä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45 vuotta.

Kuorma-auton tai linja-auton ajo-oikeuden haltijan tai henkilöauton ammattiajoluvan haltijan on toimitettava lääkärintodistus asuinpaikkansa poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän täyttää 50, 55, 60 ja 65 vuotta. Muun ajo-oikeuden haltijan taas on esitettävä todistus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän täyttää 60 vuotta. Tätä velvollisuutta ei ole kuitenkaan silloin, kun ajo-oikeuden saamisesta tai ammattiajoluvan myöntämisestä on kulunut alle viisi vuotta. Velvollisuutta ei myöskään ole, jos lääkärintodistuksen esittämisestä muun vastaavan syyn johdosta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta.

Poliisi voi myös määrätä kuljettajan toimittamaan määräajassa uuden lääkärin- tai erikoislääkärintodistuksen, jos on syytä epäillä, ettei kuljettaja enää täytä ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia tai ettei hän terveydentilansa vuoksi enää kykene kuljettamaan turvallisesti sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on.

Lääkärintodistus tarvitaan aina myös ajo-oikeuden voimassaolon jatkamiseksi ja sitä saatetaan tarvita myös ajokorttiluokkaa myönnettäessä ja henkilöauton ammattiajolupaa myönnettäessä.

Ajokorttitodistuslomakkeen täyttäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut seuraavat ajokorttiasioissa käytettävät lääkärintodistukset:

  • Nuorison terveystodistus
  • Lääkärintodistus ajokyvystä
  • Erikoislääkärin todistus ajokyvystä
  • Silmätautien erikoislääkärin todistus ajokyvystä.

Myös optikon todistuksen kaava on vahvistettu.

Maksullisia ajokorttilääkärintodistuksia voi tilata Suomen Lääkäriliitosta, Pl 49, 00501 Helsinki ja Nuorison terveystodistusta Printel Oy:stä, Pl 29, 01511 Vantaa.

Nuorison terveystodistusta voidaan käyttää haettaessa M-, T-, A-, A1-, B-, BE-luokkien ajokortteja ja niiden yhdistelmiä, C-luokan ajokorttia ja henkilöauton ammattiajolupaa. Erikoislääkärin lomakkeet on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ajokortin hakijan tai uusijan ensi vaiheessa tutkinut lääkäri katsoo erikoislääkärin tutkimuksen tarpeelliseksi. Myös poliisi voi tarvittaessa pyytää erikoislääkärin suorittamaa ajokyvyn selvitystä.

Lääkärintodistuksen ajokorttiasiassa saa antaa laillistettu lääkäri tai muuten lääkärintointa harjoittamaan oikeutettu henkilö. On suositeltavaa, että lääkärintodistuksen ajokorttiasiassa laatisi potilaan terveydentilan entuudestaan hyvin tunteva lääkäri. Nuorison terveystodistus kirjoitetaan yleensä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa terveydentilan pitkäaikaisen seurannan perusteella.

Lomakkeen ylälaidassa tiedustellaan lääkärintodistuksen laatimisperusteita. Nämä perusteet lääkärin on hyvä pitää mielessään lääkärintarkastusta suorittaessaan ja lausuntoa kirjoittaessaan.

Lomake alkaa tavanomaiseen tapaan henkilötiedoilla. Ammatin yhteydessä lääkärin on hyvä huomioida miten se liittyy liikenteeseen. Osa ihmisistä ajaa ammatikseen ja osa joutuu työnsä vuoksi ajamaan paljon autolla. Asuinpaikkakuntaa kysyessään lääkärin tulisi selvittää poliisilaitos, johon tutkittava kuuluu. Näin tiedetään minne lääkärintodistuksen poliisiviranomaiselle tarkoitettu kappale aikanaan lähetetään.

Mikäli lääkäri tuntee tutkittavan entuudestaan rastitetaan ruutu "henkilöllisyys tunnettu" ja samalla voi todistuksen laittaa maininnan potilas-lääkärisuhteen pituudesta, mikä antaa oman painoarvonsa laadittavalle todistukselle. Mikäli lääkäri ei tunne tutkittavaa entuudestaan, on henkilöllisyys syytä todeta asianmukaisista dokumenteista. Todistuksen lukijan kannalta vakuuttavaksi henkilöllisyyden toteamisen tekee maininta toteamistavasta: passi n:o... jne. Ajokortti on hyvä henkilöllisyyden toteamistapa, samalla näkee myös lääkärintodituslomakkeen 2-kohdassa kysyttävät voimassaolevaa ajokorttia koskevat tiedot, mm. mahdolliset erityisehdot, jotka ohjaavat myös lääkärin suorittamaa tarkastusta.

Ennakkotiedot terveydentilasta lääkäri saa tutkittavalta. Näissä keskitytään ajokyvyn kannalta olennaisiin tietoihin. Säännöllinen lääkitys on syytä mainita.

Lääkärintarkastus suoritetaan normaalein periaattein ja sen tulokset kirjataan lomakkeelle, jossa on suurin tila varattu näöntarkkuudelle, näkökenttätutkimukselle ja kuulolle. Kohtaan 623 voi kirjoittaa lisätietoja ja tarvittaessa voi laatia perusteellisenkin selvityksen erilliselle liitteelle.

Lopussa on yhteenveto lääkärintarkastuksen löydöksien merkityksestä ajokyvylle. Korostettakoon tässäkin yhteydessä, ettei Suomessa ole ammattiajokorttia. Näin kommentit ainoastaan yksityisestä ajosta eivät kuuluu lääkärintodistukseen ajokorttianomusta varten, vaan kantaa otetaan ainoastaan ajokorttiluokkien terveysvaatimusten mukaan. Henkilöauton ammattiajolupa, jota käytännössä tarvitaan taksin ja invataksin kuljettamiseen, on sensijaan olemassa ja sen terveysvaatimukset vastaavat C-luokan terveysvaatimuksia.

Mikäli tutkittavalla on ajokykyyn vaikuttava vika, sairaus tai vamma, tulee lääkärin arvioida, heikentääkö se olennaisesti tutkittavan kykyä toimia moottoriajoneuvon kuljettajana. Samalla viitataan ratkaisun perusteena olevaan lääkärintarkastuksen kohtaan.

Ajokorttiluokka, johon tutkittavan terveydelliset edellytykset riittävät määritetään ajokorttiasetuksen terveysvaatimusten mukaisesti. Ajokorttiluokaksi merkitään laajin kysymykseen tuleva tai se luokka, jota tutkittava on ilmoittanut hakevansa.

Poliisi tarvitsee kannanottojaan varten yksiselitteisen asiantuntijalausunnon, joten lääkärin on otettava kantaa ajokorttiluvan myöntämiseen tai eväämiseen rastittamalla asianomainen vaihtoehto. Samassa yhteydessä lääkäri voi ehdottaa ajokyvyn selvittämistä ajokokeella tai ajonäytteellä. Lopullisen päätöksen asiasta tekee ajokorttiviranomainen.

Lääkärillä on myös mahdollisuus ehdottaa poliisiviranomaiselle tutkittavan ohjaamista erikoislääkärin tutkimuksiin. Tästä on luonnollisesti syytä mainita myös tutkittavalle. Tätä mahdollisuutta olisi syytä käyttää nykyistä useammin.

Monissa neurologisissa ja ortopedisissä sairauksissa olisi aihetta selvittää tutkittavan kyky toimia automaattivaihteisen tai erityisin laittein varustetun ajoneuvon kuljettajana. Tällöin on yleislääkärin parasta suositella tutkittavan ohjaamista em. tarkoituksessa erikoislääkärille, joka yhteistyössä katsastusviranomaisen kanssa, tarvittaessa ajonäytteen perusteella tekee ratkaisun poliisiviranomaista varten. Erityisesti kielteisen päätöksen antamisessa yleislääkärin on syytä olla varovainen, sillä nykyaikainen teknologia antaa monia mahdollisuuksia auton erikoisvarusteluun. Henkilöltä voi puuttua molemmat jalat ja toinen käsi, mutta hän selviytyy erinomaisesti erikoisvarustellun henkilöauton kuljettajana ei ammattimaisessa liikenteessä.

Lääkärin tulee ottaa kantaa myös silmä- tai piilolasien ja kuulolaitteen käyttöön. Lääkärin on myös hyvä huomioida, että ajokortin näkövaatimukset ovat melko lievät ja rajatapauksissa olisikin korostettava tutkittavalle määräaikaisten näöntarkastusten merkitystä samoinkuin lievästi huonontuneen näkökyvyn rajoitteita Suomen syksyyn ja talveen liittyvissä huonoissa ajo-olosuhteissa.

Lääkäri voi myös tutkimuslöydöstensä perusteella ehdottaa uusintatarkastusta määräajan kuluessa. Tämä tulee erityisesti kysymykseen, jos tutkittavan tilassa voi tapahtua muutos verrattain lyhyellä aikavälillä. Uusintatarkastusta lyhyellä aikavälillä voi käyttää myös tilanteissa, joissa ratkaisua on vaikea tehdä suuntaan tai toiseen. Uusintatarkastuksella on sijansa myös tutkittavan motivoinnissa itsensä hoitamiseen. Poliisiviranomaiset toivovat tätä mahdollisuutta käytettävän nykyistä useammin ja noudattavat varsin tarkoin lääkärin ehdotuksia uusintatarkastuksista. Heidän käsityksensä mukaan myös tutkittavat ovat lähes poikkeuksetta kokeneet tämäntyyppiset ratkaisut myönteisinä.

Lomakkeen loppuun päiväykset, allekirjoitukset, nimenselvennykset ja leimat muissakin lääkärinlausunnoissa noudatettavaan tapaan.

Tieliikennelain (267/1981) 73a § (113/2004) mukaisesti lääkärillä on salassapitovelvollisuuden estämättä, ja myös vastoin potilaan tahoa, velvollisuus ilmoittaa poliisille ajo-oikeusasissa se että tutkittu henkilö ei täytä ajokorttiluvalle asetettuja terveysvaatimuksia ja se mitä toimenpiteitä lääkäri ehdottaa terveydentilan tai siitä ajokykyyn aiheutuvien vaikutusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Lisäksi mm. ajo-oikeuden voimassaolon harkitsemiseksi poliisilla on poliisilain (493/95) 35 ja 36 §:n mukaan oikeus perustellusta pyynnöstä saada luvanhaltijan terveydentilaan liittyviä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, jos on syytä epäillä, ettei luvanhaltija enää täytä ajokorttiluvan saannin terveydellisiä edellytyksiä. Näissä tapauksissa lääkärin on esitettävä kirjallisesti mahdollisimman yksiselitteinen käsityksensä kyseisen henkilön ajo-oikeuden terveydellisistä edellytyksistä. Lausuntoon merkitään tällöin, kenen pyynnöstä se on annettu. Suostumuskohdassa myös edellytetään lääkärin kertovan tutkittavalle ajokorttilääkärintarkastuksen yhteydessä tästä poliisin lakiin perustuvasta tiedonsaantioikeudesta.

Itsejäljentävän kolmiosaisen lomakkeen päällimmäinen, kappale lähetetään lääkärin toimesta suoraan poliisiviranomaiselle eikä missään nimessä anneta tutkittavalle. Kyseinen kappalehan on tarkoitettu erilaisten väärinkäytösten ehkäisemiseen.

Toinen kappale annetaan tutkittavalle asianomaisille viranomaisille toimitettavaksi. Mikäli tutkittavan kappale on myös menossa poliisiviranomaiselle, voidaan se nykykäytännön mukaan toimittaa poliisille esimerkiksi postitse joko tutkitun tai jopa suoraan lääkärin toimesta.

Alimmainen kappale jää lääkärin arkistoon ja antaa aikanaan esimerkiksi ikäkausitarkastuksissa hyvän pohjan seuraavan todistuksen laatimiselle.

Potilasasiakirjoihin jäävän kappaleen kääntöpuolella on lääkärille tarpeellista tietoa ajokorttiasioista kuten ajokorttiluokat ja niiden terveydelliset edellytykset sekä käsitteiden määrittelyä. Tutkitulle itselleen annettavan kappaleen kääntöpuolella on tietoa ajokorttiluvan hakemisesta, ajokortin uusimisesta sekä tietoisku keskeisistä liikenneturvallisuuteen liittyvistä seikoista.

Päihdeongelmainen ja ajokortti

EU-ajokorttidirektiivin (91/439/ETY) liite III ja sen myötä uudistettu ajokorttiasetus selkeyttävät menettelytapoja tapauksissa, joissa ajokyvyn epäillään heikentyneen alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi. Liitteen alkoholia, huumeita ja lääkkeitä koskevat kohdat kuuluvat seuraavasti:

Alkoholi ja ajokortti

Ryhmä 1: Ajokorttia ei saa antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia alkoholista tai jotka eivät pysty olemaan ajamatta alkoholin vaikutuksen alaisena. Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat aikaisemmin olleet riippuvaisia alkoholista, lääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos nämä henkilöt osoittavat olleensa tietyn määräajan ilman alkoholia.

Ryhmä 2: Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

Huumeet tai lääkkeet ja ajokortti

Väärinkäyttö

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia psyykeen vaikuttavista aineista ja jotka, olematta riippuvaisia tälläisista aineista käyttävät niitä säännöllisesti väärin, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

Säännöllinen käyttö

Ryhmä 1: Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka voivat haitata ajamista. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

Ryhmä 2: Lääkärin on otettava huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

Arviointi- ja seurantaohjelma toteutetaan ensisijaisesti perus- tai terveydenhuollossa, A-klinikassa tai pitkäaikaisen potilassuhteen perusteella yksityisessä terveydenhuollossa. Toistuvasti päihtyneenä ajamisesta kiinni jääneiden arviointiohjelma on syytä toteuttaa ensisijaisesti A-klinikassa tai psykiatrian erikoislääkärin valvonnassa.

Seurantaohjelmaan kuuluvat mm.

  • käynnit lääkärillä
  • alkoholiosoittimien tutkiminen
  • virtsan huume- ja lääkeseulonta

Päihteiden käytön vähenemisen ja käytön hallinnan paranemisen arviointi perustuu hoitoryhmän arvioon, laboratoriokokeisiin ja muista hoitopaikoista saatuihin tietoihin.

Seurantaohjelman sisältö ja pituus muotoutuvat eri tavalla sen mukaan, onko kyseessä

  • päihderiippuvuus ilman rattijuopumuksia tai päihtyneenä ajamista
  • ensimmäistä kertaa päihtyneenä ajamisesta kiinni jäänyt vai
  • toistuvasti päihtyneenä ajamisesta kiinni jäänyt.

Linkit

http://www.stm.fi

Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ajoterveysasioissa koskevat soveltamisohjeet.

Kirjallisuutta

Tieliikennelaki. Suomen säädöskokoelma 267/1981, muut. 676/1990, 429/1996, 1242/1997, 546/1999 ja 113/2004. (http://www.finlex.fi)

Ajokorttiasetus. Suomen säädöskokoelma 845/1990, muut. 2/1996 ja 1243/1997.

Euroopan Yhteisön direktiivi yhteisön ajokortista (91/439/ETY).

Neuvoston direktiivin (91/439/ETY) liite III: Moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Päihderiippuvuuden arviointi ja ajokelpoisuus. Opas lääkäreille. Sosiaali- ja terveysministeriö; Oppaita 1998:6 fin.

Suomen kardiologisen seuran ohjeet sydänsairaiden ajoterveyden arvioinnista. http://www.fincardio.fi (ks. julkaisut)

Brander P. Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen: Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suom Lääkäril 2006;61:1127-1132.

Laaksonen H. Lääkärintodistus ajokorttia varten. Kirjassa: Koskenvuo K. (toim.) Lääkärintyö ja laki. 1. Painos. Rauma: Kirjapaino Oy West Point, 2000, s. 302-4.

Seppä K. Päihteet ja ajokyky. Suom Lääkäril 2005;60:2811-2815.

Korkeila J, Laine P. Psykiatrisen potilaan ajokyky. Suom Lääkäril 2005;60:3257-3262.

Ojala M, Nybo T. Dementia ja ajokyky. Suom Lääkäril 2006;61:4929-4933.

Juntunen J. Neurologiset häiriöt ja ajokyky. Duodecim 2005;121:2169-2178.

Wallin A, Söder J, Laaksonen H, Kujala S, Wuoma E. Ajokorttien uudet terveysvaatimukset. Suom Lääkäril 1996;51(18-19):1-11.

Wallin A, Ojala M, Wuoma E. Säädökset ajoterveyden valvonnasta. Duodecim 1999;115:701-7.

Takaisin sivulle Oikeuslääketiede.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko