Miehen hypogonadismi

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Timo Sane

Miehen hypogonadismin etiologia

Hypogonadismilla tarkoitetaan kivesten toiminnanvajausta, joka ilmenee testosteronin ja/tai siittiöiden tuotannon häiriönä. Siittiöiden puute johtaa infertiliteettiin ja testosteronin puute heikosti kehittyneisiin sekundaarisiin sukupuoliominaisuuksiin.

Testosteronin puute voi johtua monesta syystä. Primaarinen vika kiveksessä esiintyy synnynnäisissä tiloissa (esim. Klinefelterin oireyhtymä), kivessairauksissa sekä maksakirroosin ja uremian yhteydessä. Aivolisäkkeen tuottamien gonadotropiinien puute (hypofyysin tai hypotalamuksen sairauksien seurauksena) johtaa sekundaarisesti kivesten toiminnan heikkenemiseen. Muita syitä ovat hyperprolaktinemia ja harvinaiset androgeeniresistenssitilat.

Hypogonadismin oireet ja diagnosointi miehellä

Hypogonadismia tulee epäillä, jos puberteetti viivästyy tai aikuisella miehellä ilmenee libidon heikkoutta, impotenssia, infertiliteettiä ja sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien regressiota. Ennen puberteettia alkanut testosteronin puute aiheuttaa aikuisella eunukoidismin, jonka kliinisiä tunnusmerkkejä ovat heikosti kehittyneet kivekset ja siitin, heikko parrankasvu ja muu karvoitus, korkea ääni, gynekomastia ja tyypilliset vartalon suhteet (sylimitta yli 5 cm suurempi kuin pituus). Puberteetin jälkeen kehittyneen hypogonadismin kliinisiä merkkejä ovat kivesten koon pieneneminen (alle 4 cm) ja pehmeä konsistenssi, parrankasvun ja muun karvoituksen heikkous sekä gynekomastia.

Kun anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään hypogonadismia, on potilas syytä lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Epäselvissä tapauksissa voi käyttää seerumin testosteronin mittausta: testosteroni on hypogonadismissa selvästi matala. Lopullinen diagnoosi edellyttää perusteellisia hormoni- ja kromosomitutkimuksia sekä siemennesteanalyysiä.

Hypogonadismin hoito miehellä

Hypogonadismin syytä ei yleensä pystytä korjaamaan vaan tilaa hoidetaan testosteronilla (katso taulukko 3). Se palauttaa sekundaariset sukuominaisuudet ja potenssin, mutta fertiliteettiä sillä ei useimmiten voida palauttaa. Siihen voidaan nykyään joissakin tapauksissa käyttää gonadotropiineja ja/tai LRH-hoitoa.

Kirjallisuutta

Huhtaniemi I, Välimäki M. Kivekset. Kirjassa Endokrinologia. Toim. Välimäki M, Sane T, Dunkel L. Kustannus Oy Duodecim, Karisto Oy, Hämeenlinna 2000, s. 371-387.

Takaisin lukuun Endokrinologia.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko