Mykiö

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Tero Kivelä

Mykiön poikkeava taittovoima

Levossa olevan oikeataittoisen (emmetrooppi) silmän kokonaistaittovoima on noin 60 dioptria (D). Silmän tärkein valoa taittava osa on sarveiskalvo, jonka osuus kokonaistaittovoimasta on kaksi kolmannesta. Mykiön osuus on noin yksi kolmannes.

Ikänäkö

Kimmoisan mykiön taittovoiman täytyy lisääntyä, kun silmä mukautuu (akkommodaatio) katsomaan lähietäisyydelle. Iän myötä mykiön muovautuvuus vähenee.

Ikänäköisyyden (presbyopia) vuoksi lukeminen ilman silmälaseja käy työlääksi ja lopulta mahdottomaksi. Keskimäärin ikänäköisyyden oireet - silmien väsyminen ja kirveleminen sekä näön sumeneminen lähityössä - ilmaantuvat 45 vuoden iässä. Lukuetäisyyden pidentäminen vähentää oireita.

Hoito on kuvattu luvussa Taittovirheet.

Ikänäköisyyden oireet lisääntyvät ja lähilisän voimakkuus kasvaa noin 65 vuoden ikään asti. Sopivasti likitaittoinen voi lukea ilman silmälaseja kaiken ikäisenä.

Sairauden aiheuttama taittovoiman muutos

Mykiön tuman koveneminen, ns. tumakaihi, lisää mykiön taittovoimaa ja aiheuttaa varsin usein silmän kaukotaittoisuuden vähenemisen tai likitaittoisuuden lisääntymisen. Likitaittoisuus voi lisääntyä siinä määrin, että lukeminen ilman lähikorjausta taas onnistuu (ns. "second sight").

Mykiön taittovoimaa voivat muuttaa myös eräät äkilliset taudit, tavallisesti ohimenevästi. Mykiön taittovoima voi lisääntyä veren sokeripitoisuuden noustessa jopa parin dioptrin verran mykiön osmoottisen turpoamisen vuoksi. Tästä aiheutunut likinäköisyys korjautuu verensokerin laskiessa. Taittovoiman muutos voikin olla ensimmäinen oire puhkeavasta diabeteksesta. Myyräkuume (nephropathia epidemica) aiheuttaa sekin oligurisessa vaiheessaan usein huomattavan äkillisen likitaittoisuuden mykiön turpoamisen vuoksi, joka hetkessä korjaantuu polyurisen vaiheen alettua. Myyräkuumepotilaan muut tyyppioireet ovat korkea kuume ja voimakas kipu selässä munuaisten seudussa.

Mykiön sameneminen

Kaihi tarkoittaa mykiön samenemista. Ennen sitä kutsuttiin harmaakaiheksi. Silmän näköhermon vaurioitumista esim. korkean paineen vuoksi, joka ennen tunnettiin viherkaihina, kutsutaan nykyisin glaukoomaksi.

Aikuisiän kaihi

Mykiö voi eri syistä, tavallisimmin sen proteiinien denaturoitumisen tai siihen imeytyvän nesteen vuoksi menettää ne ominaisuutensa, joihin mykiön läpinäkyvyys perustuu. Erityisesti silloin, kun mykiön samentumat aiheuttavat potilaalle haittaa, puhutaan kaihista (cataracta). Kun mykiömuutokset eivät aiheuta näköhaittaa, voidaan puhua vain samentumista (opacitates).

Taudinkuva

Tumakaihi näkyy viherävänharmaana tai vihertävänruskeana sameutena mustuaisaukossa kynälampun valossa.
Tumakaihi näkyy viherävänharmaana tai vihertävänruskeana sameutena mustuaisaukossa kynälampun valossa.

Tärkein kaihin aiheuttaja on ikääntyminen (cataracta senilis). Mykiön sameneminen viidennenkymmenennen ikävuoden jälkeen on yhtä paljon osa normaalia vanhenemista kuin sairaus. Varhaisen kaihin (cataracta presenilis) takana voi olla perimä, aiempi vamma (cataracta traumatica) tai muu silmäsairaus, säteily ja lääkehoito (cataracta complicata). Diabetes nopeuttaa kaihin etenemistä ja tarve säilyttää hyvä silmänpohjanäkyvyys saattaa tehdä kaihileikkauksen tarpeelliseksi tavallista aikaisemmin. Rajujen sokeritasapainon muutosten yhteydessä voi diabeetikolle kehittyä kuorikerroksen kaihi hyvinkin nopeasti (cataracta diabetica). Myös synnynnäisen kaihin (cataracta congenita) voi aiheuttaa jokin aineenvaihduntasairaus.

Kuorikerroksen kaihi näkyy valkeina, usein piikkimäisinä tai puolamaisina säteittäisinä samentumina kynälampun valossa.
Kuorikerroksen kaihi näkyy valkeina, usein piikkimäisinä tai puolamaisina säteittäisinä samentumina kynälampun valossa.

Kaihi on helppo todeta fokaalivalaistusta ja oftalmoskooppia apuna käyttäen. Fokaalivalolla tarkastetaan, näyttääkö mustuaisaukko mustalta ja tyhjältä. Tumakaihi näkyy mustuaisaukossa vihreänruskeana tai harmahtavana sameutena ja kuorikerroksen kaihi vaaleanharmaina kiiloina. Punaheijasteeseen kuorikerroksen kaihi aiheuttaa vastaavan liikkumattoman varjon ja takakotelonalainen kaihi rosoisuutta. Tumakaihi ainoastaan himmentää punaheijastetta, mikä tottumattoman saattaa olla vaikea havaita. Jos keskeinen punaheijaste on kirkas ja varjoton, ei kaihi tai muukaan väliainesamentuma ole syy alentuneeseen näöntarkkuuteen.

Kuorikerroksen kaihi näkyy tummina, usein piikkimäisinä tai puolamaisina säteittäisinä varjoina punaheijasteessa.
Kuorikerroksen kaihi näkyy tummina, usein piikkimäisinä tai puolamaisina säteittäisinä varjoina punaheijasteessa.

Mykiön samenemiseen ei liity kipuja eikä kaihi pysyvästi vaurioita näköä. Poikkeuksena on pitkälle kypsynyt kaihi, joka turvotessaan (cataracta intumescens) tai liuetessaan (cataracta hypermatura) voi aiheuttaa sekundaarisen sulkukulmaglaukooman tai silmänsisäisen tulehduksen. Lisäksi pienen lapsen kaihi voi aiheuttaa toiminnallisen heikkonäköisyyden (amblyopia) kehittymiseen, ellei kaihta leikata ajoissa.

Takakotelonalainen kaihi näkyy vain punaheijasteessa, johon se aiheuttaa usein kuplamaista tai vaahtomaista rosoista varjostumaa.
Takakotelonalainen kaihi näkyy vain punaheijasteessa, johon se aiheuttaa usein kuplamaista tai vaahtomaista rosoista varjostumaa.

Hoito

Kaihiin ei tunneta parantavaa tai ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Kaihi on tehokkaasti ja turvallisesti hoidettavissa leikkauksella. Leikkaus on yleensä päiväkirurginen toimenpide ja potilas pääsee kotiin jo samana päivänä. Näkökyvystä suurin osa palautuu välittömästi ja loput kuukauden kuluessa, jonka jälkeen uudet silmälasit voi sovittaa.

Kaihileikkaus on ajankohtainen, kun potilaalla on selvä kaihi, joka on pääasiallinen syy näön heikkenemiseen tai muihin näköoireisiin kuten häikäistymiseen, ja kun potilas lisäksi itse toivoo leikkausta. Nykyaikainen kaihileikkaus voidaan tehdä missä kaihin kehityksen vaiheessa tahansa. Kaihileikkaus suoritetaan yleensä paikallispuudutuksessa, joten yleistilaltaan huonokuntoiset potilaatkin voidaan leikata. Mahdollista verenohennushoitoa (antikoagulaatio) ei yleensä tarvitse lopettaa kaihileikkauksen ajaksi. Toisen silmän kaihi pyritään leikkaamaan mahdollisimman pian ensimmäisen silmän jälkeen, jotta silmät eivät jää eriparisiksi, mikä lisäisi alttiutta liikenneonnettomuuksiin ja tapaturmiin.

Ennuste

Näöntarkkuus korjautuu kaihileikkauksella samalla tasolle, jolla se olisi ollut ilman kaihin kehittymistä. Leikkaukseen liittyy pieni vaara näköä heikentävistä haitallisista seuraamuksista.

Mykiöttömyyden korjaaminen

Kaihileikkauksessa silmä menettää mykiön poiston vuoksi noin kolmanneksen taittovoimastaan, mikä korvataan tekomykiöllä tai, jos sen asettaminen ei ole ollut mahdollista, kaihipiilolasilla. Tekomykiön lisäksi potilas tarvitsee yleensä tarkimman näön saavuttaakseen tavanomaiset kaukolasit, lukulasit tai molemmat.

Näön heikkeneminen kaihileikkauksen jälkeen

Märkäinen silmänsisäinen tulehdus

Näön äkillinen heikkeneminen ja silmäsärky muutaman vuorokauden kuluttua kaihileikkauksesta saattavat olla merkki märkäisestä silmänsisäisestä bakteeritulehduksesta (endoftalmiitti). Luomet voivat lisäksi olla turvoksissa, punaheijaste voi olla himmeä tai sammunut ja etukammio voi olla samea. Sen pohjalle saattaa kertyä valkosoluja (hypopyon). Endoftalmiitti voi aiheuttaa muutamassa tunnissa pysyvän sokeuden, ja siksi jo sen epäily vaatii viivytyksetöntä sairaalahoitoa ja näytteenottoleikkausta.

Joskus silmään kehittyy lievempioireinen ns. hidas endoftalmiitti muutaman kuukauden kuluttua kaihileikkauksesta. Oirekuvaa hallitsee näön vähittäinen heikkeneminen ja silmän ärtyminen. Oireet muistuttavat värikalvotulehdusta. Hitaan endoftalmiitin aiheuttaja on tyypillisesti sidekalvon normaaliflooran stafylokokki, propionibakteeri tai sieni. Hoito on sama kuin äkillisen endoftalmiitin hoito.

Jälkikaihi

Kaihileikkauksessa ehjäksi jätetty mykiön takakotelo samenee ajan mittaan jossakin määrin. Mikäli sen keskialueet samenevat, heikkenee näkö uudelleen. Tämän ns. jälkikaihin (cataracta secundaria) aiheuttavat takakoteloa myöten vaeltaneet mykiön epiteelisolut. Hoitoa vaativa jälkikaihi syntyy jopa joka neljänteen leikattuun silmään. Jälkikaihi hoidetaan leikkaamalla takakoteloon aukko (kapsulotomia) neodymium:yttrium-alumiini-granaattilaserilla (Nd:YAG-laserilla). Toimenpide on polikliininen, kivuton ja kestää vain muutaman minuutin. Näkö korjautuu välittömästi jälkikaihta edeltäneelle tasolle. Jälkikaihi ei uusi.

Verkkokalvon irtauma

Kaihileikkauksen jälkeen vaara saada verkkokalvon irtauma (ablatio retinae) on tavallista suurempi. Jälkikaihin vuoksi tehty laserkapsulotomia lisää vaaran nelinkertaiseksi. Verkkokalvon irtaumaa ennakoivia oire on hyttystanssi, nokisadetta muistuttavat samentumat näkökentässä (ns. "floaters", muscae volitantes) ja salamaniskua muistuttavat äkilliset valonväläykset (photopsia). Käynnistyneen irtauman oire on laajeneva esirippumainen varjo näkökentässä. Näiden oireiden ilmaantuessa pikainen yhteydenotto erikoislääkäriin on aina aiheellinen.

Synnynnäinen kaihi

Äidin raskautensa alkukuukausina sairastama virustauti, erityisesti vihurirokko (rubella), perinnölliset tekijät tai satunnaiset sikiökautiset poikkeamat saattavat häiritä mykiön kehitystä ja samentaa sen joko kokonaan tai osittain jo ennen syntymää.

Taudinkuva

Vastasyntyneen lapsen mustuainen voi synnynnäisen kaihin vuoksi näyttää valkealta tai hänen punaheijasteensa on poikkeava. Silmässä voi olla muita samanaikaisia kehityshäiriöitä. Ennen kuin synnynnäinen kaihi diagnosoidaan on aina varmistuttava siitä, ettei lapsella ole verkkokalvosyöpää (retinoblastomaa). Sen yleisin oire nimittäin on valkea heijaste mustuaisaukossa muuten terveen näköisessä silmässä. Jos kaihi on toispuolinen ei lapsen näönkehityksessä ole havaittavissa mitään poikkeavaa. Jos kaihi on molemmissa silmissä, sen aiheuttama näköhaittaa riippuu kaihin tiiveydestä.

Hoito

Synnynnäinen kaihi on leikattava jo muutaman viikon ikäisenä, jos sen epäillään merkittävästi heikentävän vastasyntyneen näköä. Näönkehityksen herkin vaihe häiriintyy muuten ja silmä jää pysyvästi toiminnallisesti heikkonäköiseksi. Siksi punaheijasteen tutkiminen kaikilta vastasyntyneiltä on erittäin tärkeää. Arvion leikkaustarpeesta tekee erikoislääkäri. Tekomykiö pyritään nykyisin asettamaan hyvin pienenkin lapsen silmään. Mikäli kaihin ei katsota heikentävän näkökykyä merkittävästi, leikkaus kannattaa lykätä myöhempään ikään.

Ennuste

Jos vastasyntyneen kaihi havaitaan ennen kuukauden ikää, pysyvän toiminnallisen heikkonäköisyyden vaara on olennaisesti pienempi kuin jos diagnoosi viivästyy. Näön ennuste riippuu kaihin aiheuttajasta ja siihen mahdollisesti liittyvistä muista silmävioista.

Linkit

http://www.helsinki.fi/~tekivela/kaihi/pilot.html Kivelä T, Heikkinen A. Kaihi. Helsingin yliopisto. Silmätautien klinikka.

Kirjallisuutta

Kivelä T: Lens and cataract. Kirjassa: Tarkkanen A (toim.), Principles of Ophthalmology, Recallmed Ltd, Vaasa 1995, 185-97.

Kivelä T: Kaihi. Kirjassa: Koskenvuo K, Vertio H (toim.), Sairauksien ehkäisy, 2. painos, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2002.

Teräsvirta M, Saari KM. Mykiö ja sen sairaudet. Kirjassa: Saari KM (toim.) Silmätautioppi, Kandidaattikustannus Oy, Helsinki, 2001:201-217.

Kysymykset

  1. Neuvolan näköseulatutkimuksessa kolmivuotiaan tytön toisen silmän näkö todetaan normaaliksi, mutta toisella silmällä hän erottaa vain kaikista suurimmat kuviot. Tämän silmän punaheijasteessa on keskeinen varjo. Kuinka toimit ja miten esität tilanteen vanhemmille?
  2. Verenpainetautia sairastava eläkeläisrouva on vuositarkastuksessa terveyskeskuksessa. Katsoessasi silmänpohjia verenpaineen aiheuttamia muutoksia etsiessäsi huomaat, että pohjanäkyvyys on varsin samea ja punaheijasteessa on puutoksia. Mittaat siksi näöntarkkuudet, jotka ovat 0,2 ja 0,3 oikeassa ja vasemmassa silmässä. Potilas käyttää lukemiseen sisaren vanhoja lukulaseja, joilla näkee mielestään hyvin. Hoitoehdotuksesi?
  3. Terveyskeskukseen tulee yöllä potilas, jonka oikea silmä on alkanut yöllä särkeä voimakkaasti. Käy ilmi, että silmään on tehty kaihileikkaus kolme päivää aikaisemmin keskussairaalassa. Potilas oli päässyt kotiin leikkausta seuravana päivänä, jolloin silmänpaine oli normaali ja silmä oli muutenkin rauhallinen. Tuolloin näkö oli hyvä, nyt se on taas heikentynyt. Toteat punoittavan silmän, himmeän sarveiskalvon ja etukammion pohjalla vaaleaa massaa. Kuinka menettelet?
  4. Vastaanotollesi tulee potilas, jonka vasemman silmän näkö on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Hänen molempiin silmiinsä on tehty kaihileikkaus, oikeaan vuotta ja vasempaan kolme vuotta aikaisemmin. Näöntarkkuudet potilaan omilla kaukosilmälaseilla ovat 0,8 oikeassa ja 0,2 vasemmassa silmässä. Kirkkaassa valossa esiintyy häikäistymistä. Muutoin vasen silmä on täysin oireeton. Potilaan naapuri on epäillyt, että silmään on kasvanut kaihi uudelleen. Pitääkö paikkansa?
  5. Potilas tulee hädissään vastaanotolle oikean silmän äkillisen näönmenetyksen vuoksi. Silmään tehtiin puoli vuotta aikaisemmin kaihileikkaus, joka paransi näön 0,8 tasolle lasikorjauksella. Kuukausi sitten tehtiin vielä "laserleikkaus", joka paransi näköä vielä lisää. Eilisiltana potilas oli havainnut äkillisesti mustan varjon, ja näki nyt aamulla enää vain hahmoja leikatulla silmällään. Mikä saattaa olla oireen takana?


Takaisin lukuun Silmätaudit.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko