Silmävammat

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Tero Kivelä

Sarveiskalvon haavauma

Eroosiolla tarkoitetaan pinnallista sarveiskalvon epiteeliin rajoittuvaa haavaumaa. Tyypillisiä aiheuttajia ovat oksan, sormen tai paperin reunan raapaisu. Myös silmän ruhjevammaan liittyy varsin usein eroosio.

Taudinkuva

Eroosion oireita ovat voimakas roskantunne, kyynelvuoto ja valonarkuus. Kynälampun valossa eroosion reunat näkyvät kimaltavina heijastuksina, kun valoa liikuttaa. Tavattoman paljon helpompaa ne on havaita fluoreseiinilla tehdyn värjäyksen jälkeen, sillä väri kertyy eroosioon (Silmän tutkiminen, fluoresiinivärjäys-kuva).

Hoito

Eroosio paranee nopeasti, jos tähän suodaan hyvät edellytykset. Jotta luomen reuna ei koko ajan räpsyisi haavauman yli, immobilisoidaan yläluomi riittävän tiukalla taitoksella. Sen tulee täyttää silmäkuopan etuosa. Lähes kaikki kaupalliset taitokset ovat tähän liian ohuita, paremman saa täyttämällä pumpulilla harsotaitoksen. Lapun alle laitetaan runsaasti kloramfenikolivoidetta. Sitä pidetään paikallaan seuraavaan päivään, jolloin silmä tarkistetaan. Pieni tai keskisuuri eroosio on jo parantunut, suuri voi vaatia vielä yhden päivän lappuhoidon. Jos eroosio on ollut keskeinen, tarkan näön toipuminen kestää muutaman vuorokauden. Jatkohoitona voi lapun jälkeen käyttää kloramfenikolivoidetta.

Silmäluomia hyvin tukevan, silmäkuopan etuosan täyttävän silmälapun voi valmistaa laittamalla harsotaitokseen täytteeksi sopivasti pumpulia ja käärimällä ne sitten toisen harsotaitoksen sisään.
Silmäluomia hyvin tukevan, silmäkuopan etuosan täyttävän silmälapun voi valmistaa laittamalla harsotaitokseen täytteeksi sopivasti pumpulia ja käärimällä ne sitten toisen harsotaitoksen sisään.

Hitaasti parantuvan eroosion seurauksena voi olla kiusallinen ns. uusiva eroosio. Silloin epiteelipinta ei ole ankkuroitunut hyvin tyvikalvoonsa vaan liikahtaa tai repeytyy uudelleen tavan takaa, erityisesti aamuyöstä tai aamulla silmiä avattaessa. Hoitona on pitkäaikainen silmävoiteen käyttö yön aikana useiden kuukausien ajan. Erikoislääkäri voi myös asettaa silmään hoitopiilolasin tai kuoria heikon epiteelin pois. Tärkeintä on uusivan eroosion ennaltaehkäisy - tuoreelle eroosiolle on annettava edellytykset parantua nopeasti; erityisen väärin on määrätä eroosiopotilaalle kortisonipitoisia lääkkeitä puhumattakaan puuduttavista silmätipoista. Ne molemmat estävät haavan paranemista.

Ennuste

Yleensä eroosio paranee nopeasti ja täydellisesti.

Kemiallinen silmävamma

Silmään roiskahtaneista aineista vaarallisimpia ovat hapot ja emäkset. Viimeksi mainitut takertuvat kudoksiin ja liuottavat itselleen tien syvemmälle. Puhdistusaineet ovat monasti emäksisiä. Petrokemian tuotteet, kosmeettiset aineet ja vastaavat kemikaalit ovat luonteeltaan vain ärsyttäviä, edellyttäen etteivät ne sisällä emäksisiä ainesosia.

Taudinkuva

Vieras aine silmässä aiheuttaa ns. kemiallisen sidekalvotulehduksen. Sidekalvo on verestävä ja sarveiskalvo voi erityisesti emäsvamman seurauksena samentua. Vahvasti emäksiset aiheet aiheuttavat kudosten nekroosin. Sarveiskalvon epiteeli irtoaa, sidekalvo muuttuu vaalean verisuonettomaksi ja sarveiskalvon tukikudos samenee.

Vaikea sarveiskalvon ja sidekalvon alkalivamma, joka on nekrotisoinut vaaleana näkyvän sidekalvon ja samentanut sarveiskalvon alaosan.
Vaikea sarveiskalvon ja sidekalvon alkalivamma, joka on nekrotisoinut vaaleana näkyvän sidekalvon ja samentanut sarveiskalvon alaosan.

Hoito

Tärkeintä on nopea ensiapu. Erityisesti emäksen ollessa kyseessä potilasta on jo puhelimessa neuvottava huuhtomaan silmää perusteellisesti millä tahansa vaarattomalla nesteellä. Emäksen ollessa kyseessä ei veden tarvitse olla puhdasta, tärkeintä on saada kemikaali pois silmästä. Työpaikalla on syytä varmistua siitä, että paikoissa, joissa vahvoja kemikaaleja joudutaan käyttämään on asianmukaiset silmähuuhtelulaitteet. Vastaanotolla huuhtelua jatketaan puolen tunnin ajan, emäksen ollessa kyseessä tunnin ajan. Puuduttava oksibuprokaiinisilmätippa (Oftan-Obucain®) helpottaa huuhtelemista, joka voidaan toteuttaa tippaletkun ja keittosuolapullon avulla ns. kestohuuhteluna.

Ensiavun jälkeen tarkastetaan kynälampulla ja fluoreseiiniliuskalla, että sarveiskalvo on kirkas ja että silmässä ei ole haavaumaa. Pienet kemialliset eroosiot voi hoitaa tavalliseen tapaan, mutta kun eroosio on suuri tai sarveiskalvo on samea, välitön erikoislääkärin hoito on aiheellinen. Kemiallisen konjunktiviitin hoidoksi määrätään kotiin kloramfenikolivoide kaksi kolme kertaa vuorokaudessa.

Ennuste

Asianmukaisen ensiavun jälkeen kemiallinen vamma paranee hyvin, ellei sen aiheuttaja ole väkevä happo tai emäs. Vahva happo tai emäs voi aiheuttaa pysyvän sokeutumisen.

Sarveiskalvon ja sidekalvon rikka

Yleisin sarveiskalvorikka on sen pintaan kiinni palanut kuuma metallisiru erilaisista työstökoneista, erityisesti kulmahiomakoneesta ("rälläkästä"). Ani harvoin tällainen siru työntyy syvälle sarveiskalvoon, vaan se palaa kiinni pinnallisiin kerroksiin ja turruttaa hermot siten, että rikka alkaa oireilla vasta seuraavana päivänä ruostuttuaan. Sen sijaan jos potilas kertoo lyöneensä metallilla metallia tai betonia, lääkärin on syytä olla varuillaan, sillä tällöin syntyvä pieni, korkeaenerginen siru läpäisee vaivatta silmämunan. Jollei sirua löydy, erikoislääkärin saattaa silloin olla hyvä tarkistaa silmä silmänsisäisen sirun varalta.

Sarveiskalvoon kiinni jäänyt metallirikka mustuaisaukon kohdalla.
Sarveiskalvoon kiinni jäänyt metallirikka mustuaisaukon kohdalla.
Reikä sarveiskalvossa ja värikalvossa silmän sisään vasaroidessa lentäneen metallisirun jäljiltä.
Reikä sarveiskalvossa ja värikalvossa silmän sisään vasaroidessa lentäneen metallisirun jäljiltä.

Taudinkuva

Rikka silmässä aiheuttaa kiusallisen roskantunteen, mutta saman oireen voi aiheuttaa jo kyynelten mukana poistunut rikka. Tuntemus liittyy silmän räpyttämiseen eritoten, jos rikka on jäänyt yläluomen alle.

Hoito

Silmä puudutetaan tipoilla (Oftan-Obucain®), mikä helpottaa myös sen tutkimista. Sidekalvorikka poistetaan kostealla pumpulipuikolla pyyhkäisemällä. Sarveiskalvorikka sen sijaan on poistettava rikkaneulalla, sillä pumpulipuikko aiheuttaa helposti eroosion. Etenkin metallirikka takertuu sarveiskalvoon varsin tiukasti. Se poistetaan käyttämällä rikkaneulan tylppää päätä, jolla rikka nostetaan irti sarveiskalvosta käyttäen sitä kuin pientä kankea. Jäljelle jäävä ruoste voidaan raaputtaa samalla instrumentilla. Vaara puhkaista silmä oikein käytetyllä rikkaneulalla on olematon. Mikäli runsaasti ruostetta jää jäljelle, sitä voi pehmittää yön ajaksi laitettavalla salvalapulla. Ellei uusi raaputus seuraavana aamuna riitä, potilaan voi ohjata erikoislääkärille ruosteen "poraukseen". Rikan poiston jälkeen sarveiskalvolla on eroosio, joka hoidetaan kuten edellä on kuvattu. Jatkohoidoksi määrätään kloramfenikolivoidetta kahden kolmen päivän ajaksi.

Ennuste

Jos rikka sijaitsee aivan sarveiskalvon keskellä, sen jälkeinen arpi voi heikentää näöntarkkuutta. Vasaroidessa irtoava siru saattaa vaurioittaa verkkokalvoa.

Lumisokeus ja hitsarin silmä

Ultraviolettivalolle altistuminen aiheuttaa sidekalvon ja sarveiskalvon fotoelektrisen tulehduksen. Säteilylle on altistuttu esimerkiksi katsomalla hitsausliekkiä ilman asianmukaisia suojalaseja, solariumvalosta, työpaikalla käytetystä ultraviolettivalosta (mm. geneetikot) tai auringon ultraviolettisäteilystä kirkkaalla talvisella hangella tai kesäisellä merellä.

Taudinkuva

Oireet ovat erittäin voimakkaat ja ilmaantuvat kuuden - kahdeksan tunnin viipeen jälkeen, useimmiten siis yöaikana. Molemmat silmät ovat piinallisen kipeät, runsaasti vetistävät ja niin valonarat, ettei silmiä pysty pitämään edes auki. Sidekalvot verestävät.

Hoito

Fotoelektrinen keratiitti on vaaraton ja itsestään paraneva tila. Hoidoksi riittää voitelu kloramfenikolivoiteella muutaman vuorokauden ajan. Vastaanotolla on hyvä tipauttaa kertaalleen puuduttava silmätippa (Oftan-Obucain®), jotta tutkimus onnistuu paremmin ja voidaan varmistua siitä, ettei silmässä ole metallirikkaa tai eroosiota. Lisäksi puudutustippa antaa potilaalle tunnin aikaa yrittää nukahtaa. Sen sijaan kotiin niitä ei koskaan saa määrätä, sillä paraneminen hidastuu ja tunnottomaan silmään voi syntyä hankalia epiteelivaurioita potilaan hangatessa silmiään.

Verta etukammiossa eli makroskooppinen hyfeema silmään osuneen tylpän iskun jälkeen.
Verta etukammiossa eli makroskooppinen hyfeema silmään osuneen tylpän iskun jälkeen.
Silmään osuneen iskun seurauksena syntynyt silmäkuopan pohjan sysäysmurtuma on aiheuttanut vammautuneen silmän vajoamisen tervettä alemmaksi ja alasuoran lihaksen hakautumisen murtumakohtaan.
Silmään osuneen iskun seurauksena syntynyt silmäkuopan pohjan sysäysmurtuma on aiheuttanut vammautuneen silmän vajoamisen tervettä alemmaksi ja alasuoran lihaksen hakautumisen murtumakohtaan.
Silmään tunkeutuva vamma. Silmän kovakalvon puhkeaminen sarveiskalvon reunasta on imaissut värikalvon haavaan ja vetänyt mustuaisen haavan suuntaan epämuotoiseksi.
Silmään tunkeutuva vamma. Silmän kovakalvon puhkeaminen sarveiskalvon reunasta on imaissut värikalvon haavaan ja vetänyt mustuaisen haavan suuntaan epämuotoiseksi.
Silmän repeämä. Kova isku silmään on halkaissut kovakalon ja aiheuttanut voimakkaan verenpurkauman sidekalvon alle.
Silmän repeämä. Kova isku silmään on halkaissut kovakalon ja aiheuttanut voimakkaan verenpurkauman sidekalvon alle.
Alaluomi on vammautunut potilaan kaatuessa läheltä silmän sisäkulmaa. Sekä luomituki että kyyneltiehyt ovat poikki ja haava on erikoislääkärin ommeltava
Alaluomi on vammautunut potilaan kaatuessa läheltä silmän sisäkulmaa. Sekä luomituki että kyyneltiehyt ovat poikki ja haava on erikoislääkärin ommeltava
Alaluomi on vammautunut silmään osuneen nyrkiniskun repäisemänä. Haava ei vaurioita luomenreunaa, joten yleislääkäri voi ommella sen. Samalla on muistettava tarkistaa, että silmässä ei ole erikoislääkärin arviota vaativaa vammaa.
Alaluomi on vammautunut silmään osuneen nyrkiniskun repäisemänä. Haava ei vaurioita luomenreunaa, joten yleislääkäri voi ommella sen. Samalla on muistettava tarkistaa, että silmässä ei ole erikoislääkärin arviota vaativaa vammaa.

Ennuste

Ultraviolettivalon aiheuttama silmävamma on kiusallinen, mutta paranee jättämättä pysyvää haittaa.

Silmän ja silmäkuopan ruhjevamma

Silmään kohdistuva tylppä isku painaa silmän hetkellisesti lyttyyn, jonka jälkeen se ponnahtaa takaisin pyöreään muotoonsa (kontuusio). Molempiin vaiheisiin liittyy vaara eri kudosten repeämisestä.

Taudinkuva

Tavallisimmin repeää värikalvo, mistä aiheutuu vaihtelevan suuruinen etukammioverenvuoto (hyfeema) ja repeämiä mustuaisaukon reunaan, joskus myös värikalvon tyveen (iridodialyysi). Suurempi vuoto hyytyy etukammion pohjalle. Mykiön ripustinsäikeet voivat revetä ja mykiö voi irrota osittain (subluksaatio). Silmänpohjaan voi syntyä repeämiä erityisesti suonikalvoon, harvemmin verkkokalvoon. Repeämät aiheuttavat silmänsisäistä vuotoa ja niiden arpeutuminen saattaa heikentää näköä. Silmänpaine saattaa ohimenevästi laskea tai kohota.

Isku silmään kohottaa hetkellisesti painetta myös silmäkuopassa. Mikäli poskiontelon katto tai seulalokeroston seinämä on ohut, se voi sysäyksen johdosta murtua (blow-out). Jos tällainen sysäysmurtuma syntyy poskiontelon kattoon, alasuora silmälihas voi hakautua ja estää silmää kääntymästä ylöspäin. Jos murtuma syntyy seulalokeroston seinämään, silmäkuoppa ja silmäluomet saattavat potilaan niistäessä täyttyä ilmalla (emfyseema), jonka voi todeta luomia palpoidessa kuuluvasta rapinasta. Silmäkuopan pohjan sysäysmurtuma saattaa vaurioittaa myös tällä alueella kulkevaa infraorbitaalihermoa, jolloin alaluomen ihotunto heikkenee.

Sysäysmurtuman vaaran vuoksi on tylpän silmävamman saaneilta tutkittava silmän liikkeet ja alaluomen ihotunto ja, jos jompikumpi on poikkeava, ohjattava potilas korvalääkärin tai silmälääkärin hoitoon; he konsultoivat toisiaan.

Voimakas tylppä isku voi repäistä silmän halki ja aiheuttaa avoimen silmävamman (ruptura bulbi). Silmän sisältöä purkautuu sidekalvon alle tai ulos silmästä. Sidekalvon alla näkyy runsas tumma tai mustanpunainen vuotohyytymä ja silmästä on kadonnut lähes kaikki näkökyky. Repeämä voi olla usean senttimetrin mittainen.

Hoito

Mikäli vamma on ollut esitietojen perusteella arvioituna vähäinen eikä silmässä näy mitään poikkeavaa, ei potilasta tarvitse ohjata tarkempiin tutkimuksiin. Muussa tapauksessa erikoislääkärin arvio on useimmiten paikallaan, sillä silmänpohjan vamma on yleislääkärin vaikea arvioida. Potilaat, joiden silmässä on paljain silmin näkyvä etukammioverenvuoto, on aina ohjattava hoitoon erikoislääkärille. Vain vaikeimmat vammat lähetetään eteenpäin molemmat silmät peitettyinä ambulanssissa selällään maaten, muut voivat käyttää henkilöautoa.

Ennuste

Silmän ruhjevamman ennuste vaihtelee suuresti vamman vaikeusasteen mukaan. Siksi silmätautien erikoislääkärin arvio on usein tarpeen.

Silmään tunkeutuva ja silmän lävistävä vamma

Terävä siru, piikki tai muun esine voi lävistää silmämunan etuseinämän (silmään tunkeutuva vamma, penetroiva vamma) ja joskus vielä takaseinämänkin (silmän lävistävä vamma, perforoiva vamma). Tyypillinen vammamekanismi on metallin tai betonin lyöminen metallilla, kaatuminen teräesine kädessä sekä erilaiset työtapaturmat. Silmämuna voi revetä myös voimakkaan iskun seurauksena (ruptura) tai kaatuessa.

Taudinkuva

Pieni sarveiskalvon tai kovakalvon lävistävä haava sulkeutuu itsestään ja sitä on vaikea havaita. Vammamekanismin viitatessa silmän puhkeamisen mahdollisuuteen on aiheellista antaa erikoislääkärin tarkistaa tilanne. Suurempi lävistävä haava vuotaa kammiovettä tai lasiaista, silmä on pehmeä ja suonikalvo, verkkokalvo, värikalvo tai mykiö hakautuu haavaan. Mustuaisesta tulee silloin herkästi epämuotoinen.

Hoito

Mikäli silmän havaitaan olevan puhki tai sitä vahvasti epäillään, peitetään molemmat silmät kevyin taitoksin, jotta potilas ei heiluta silmiään katsellessaan. Hänet lähetetään välittömästi ambulanssilla selällään maaten lähimpään sairaalaan, jossa on silmäpäivystäjä. Jos kyse on pienestä sirusta, voidaan kuljetus järjestää istuvassa asennossa. Mitään lääkehoitoa ei ole tarpeen antaa.

Ennuste

Nykyaikaisin menetelmin vaikeakin silmän lävistävä vamma voidaan korjata ja silmään palauttaa käyttökelpoista näkökykyä useimmissa tapauksissa. Ennuste riippuu vamman vaikeusasteesta ja hoidon asianmukaisuudesta.

Luomihaavat

Luomeen voi tulla haava paitsi terävän vamman seurauksena myös kudosten revetessä iskun yhteydessä. Vammaa arvioidessa on erityisesti tarkastettava, ovatko luomen reuna ja kyyneltiet ehjät. Niiden vammat on erikoislääkärin aina ommeltava. Mikäli haava sijaitsee itse silmäluomen ulkopuolella, voi sen yleensä hoitaa yleislääkäri tai yleiskirurgi. Näiden kahden alueen välimaastoon syntyneet haavat hoitaa niiden laajuudesta riippuen yleis- tai erikoislääkäri. Silmän ympäristön ihohaavat ommellaan 6-0 vahvuisella monofilamenttilangalla. Aina on varmistuttava siitä, että itse silmämuna ei ole vammautunut.

Kirjallisuutta

Kivelä T. Sarveiskalvon pinnallisen haavauman käypä hoito. Suomen Lääkärilehti 1997; 52: 2785-9.

Kujala E, Parkkari M, Salminen L, Kivelä T. Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 1999-2000. Suomen Lääkärilehti 2000; 55: 4931-6

Saari KM. Silmätapaturmat. Kirjassa: Saari KM (toim.) Silmätautioppi, Kandidaattikustannus Oy, Helsinki, 2001:401-416.


Takaisin lukuun Silmätaudit.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko