Taittoviat

TherapiaFennica

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Tero Kivelä

Yleislääkärin on syytä tuntea tavallisimmat taittoviat, jotta hän voi selvittää johtuuko heikentynyt näöntarkkuus taittoviasta vai silmäsairaudesta.

Taittoviat ovat hyvin yleisiä, mutta yleensä vaarattomia. On kuitenkin hyvä muistaa, että likitaittoisuus altistaa verkkokalvon irtaumalle ja avokulmaglaukoomalle, kaukotaittoisuus puolestaan äkilliselle sulkukulmaglaukoomalle. Pysyvää haittaa taittoviat voivat aiheuttaa lapsille, jotka ovat alttiita toiminnallisen heikkonäköisyyden (amblyopia) kehittymiselle. Kaukotaittoisuus tai silmien eritaittoisuus ovat yleisiä syitä toiminnallisen heikkonäköisyyden ja karsastuksen ilmaantumiseen.

Likitaittoisuus

Likitaittoisen silmän kokonaistaittovoima on liian suuri suhteessa sen pituuteen. Syy voi olla sarveiskalvon tai mykiön liiallinen kuperuus tai silmän liiallinen pituus. Nuoren ihmisen likitaittoisuus (myopia) on melkein aina ns. aksiaalista. Silmä kasvaa murrosiässä pitemmäksi kuin sen polttoväli edellyttäisi. Keski-iän jälkeen ilmaantuva likitaittoisuus puolestaan on yleensä ns. refraktiivista ja johtuu tavallisesti alkavan harmaakaihin aiheuttamasta mykiön taittovoiman lisääntymisestä. Äkillisen tai aaltoilevan likitaittoisuuden voivat aiheuttaa osmoottiseen tasapainoon vaikuttavat sairaudet kuten diabetes ja myyräkuume (nephropathia epidemica). Sarveiskalvon kartiopullistuma on sarveiskalvoperäinen likitaittoisuuden syy, joka tyypillisesti alkaa aiheuttaa oireita suhteellisen nuorella iällä.

Likitaittoisuus voi aiheutua 1) sarveiskalvon lisääntyneestä kaarevuudesta, 2) mykiön lisääntyneestä taittovoimasta tai 3) silmän lisääntyneestä pituudesta.
Likitaittoisuus voi aiheutua 1) sarveiskalvon lisääntyneestä kaarevuudesta, 2) mykiön lisääntyneestä taittovoimasta tai 3) silmän lisääntyneestä pituudesta.

Taudinkuva

Kaukaa tulevat yhdensuuntaiset valonsäteet kohtaavat toisensa likitaittoisen silmän lasiaistilassa verkkokalvon edessä, jolloin verkkokalvolle piirtyvä kuva on epätarkka. Silmän mukauttaminen vain lisää taittovoimaa, mikä ei ole likinäköiselle avuksi. Sen sijaan silmien siristäminen selventää kuvaa, sillä se lisää syvyysterävyyttä. Lääkäri käyttää tätä ilmiötä hyväkseen antamalla potilaan lukea näkötaulua pienen reiän läpi (stenopinen reikä), jolloin näöntarkkuustaso paranee huomattavasti. Kasvuikäisen lapsen toistuva silmien siristely taas viittaa kehittyvään likitaittoisuuteen.

Taipumus likitaittoisuuteen näyttää selvästi periytyvän. Likitaittoisten vanhempien lapsista tulee usein likitaittoisia. Synnynnäinen likitaittoisuus on harvinaista ja joskus luonteeltaan "malignia", jatkuvasti lisääntyvää. Voimakkaasti likitaittoisessa silmässä silmänpohjaan näköhermon nystyn ja makulan seutuun saattaa ilmaantua verkko- ja suonikalvon atrofiaa, joka lisääntyy iän mukana ja voi heikentää näkökykyä.

Pienen lapsen likitaittoisuus ei aiheuta subjektiivista vaivaa ja se havaitaan tavallisesti vasta neuvolan tai koulun näkötarkastuksessa. Toiminnallista heikkonäköisyyttä pelkkä likitaittoisuus ei aiheuta, koska verkkokalvon toiminta on yleensä kehittynyt normaaliksi taittovian ilmetessä ja tarkat lähikuvat antavat joka tapauksessa riittävän ärsykkeen kehittyvälle näköjärjestelmälle.

Likitaittoisen silmän venyessä suhteettoman pitkäksi verkkokalvo venyy. Verkkokalvon reunaosat voivat ohentua ja vähitellen reikiintyä. Likitaittoisilla on myös tavallista useammin lasiaiskiinnikkeitä, joiden kohdalla verkkokalvo on haurasta (degeneratio lattice retinae). Likitaittoisen silmän lasiainen nesteytyy ja irtautuu verkkokalvosta tavallista aikaisemmin. Nämä seikat yhdessä altistavat verkkokalvon irtaumalle. Erikoislääkäri voi nähdä hauraat alueet ja vahvistaa ne valopolttohoidolla, optikko ei. Tämän vuoksi likinäköisen henkilön on hyödyllistä antaa silmälääkärin tarkastuttaa silmänpohjansa aika ajoin. Silmän venymisestä saattaa johtua myös, että avokulmaglaukooma (glaucoma simplex) on likitaittoisten keskuudessa yleisempää.

Hoito

Likitaittoisuus korjataan parhaiten koverilla miinuslaseilla, joita nuori ihminen voi halutessaan käyttää myös lukiessaan. Lasien etuna on, että ne suojaavat silmää myös ulkoisilta vammoilta. Ikänäköinen tarvitsee laseihinsa lukuosan. Lasit kannattaa tarkistaa murrosiässä yleensä vuosittain, myöhemmin harvemmin. Likitaittoisuus voidaan korjata myös piilolaseilla, mikäli sankalaseja halutaan välttää joko ulkonäön tai harrastusten vuoksi. Tämä edellyttää, että silmät ovat terveet ja että piilolasien päivittäinen ja viikoittainen käyttöaika ei ole liian pitkä. Vahvasti likitaittoiselle saa piilolasien avulla lisäksi paremman näön laadun kuin sankalaseilla, jotka sekä pienentävät kuvaa että vääristävät sitä reunoilta.

Likitaittoisuus voidaan korjata myös sarveiskalvoleikkauksilla tai kirkkaan mykiön poistolla. Aiemmin muutettiin sarveiskalvon muotoa siihen tehtyjen viiltojen aiheuttaman arpikiristyksen avulla (radiaalinen keratotomia). Nykyisin sarveiskalvon pintaa voidaan hioa eksimeerilaserin ultraviolettivalolla (fotorefraktiivinen keratektomia). Erityisesti jos likitaittoisuus on asteeltaan voimakkaampi, tehdään lasertoimenpide sarveiskalvon pintakerroksista höylätyn läpän alle (laser in situ keratomileusis, LASIK). Myös monia muita menetelmiä on kehitetty likitaittoisuuden kirurgista korjaamista varten. Leikkaus tulee kyseeseen, jos potilaan nykyinen tai suunniteltu ammatti estää sankalasien käytön eikä hän siedä piilolaseja. Sarveiskalvon sairaudet, silmän kasvu ja taittovirheen eteneminen, raskaus ja eräät muut seikat estävät leikkauksen tekemisen. Haittavaikutusten vaara ja saavutettavan pysyvän vaikutuksen arvioimisvaikeus rajoittavat kaikkien sarveiskalvoleikkausmenetelmien käyttökelpoisuutta voimakkaan likitaittoisuuden korjaamisessa.

Kaukotaittoisuus

Kaukotaittoisen silmän kokonaistaittovoima on liian pieni suhteessa sen pituuteen. Syy voi olla sarveiskalvon tai mykiön liian vähäinen kuperuus tai silmän lyhyys. Kaukotaittoisuus (hyperopia) on melkein aina aksiaalista. Lyhyessä silmässä kaukaa tulevien yhdensuuntaisten valonsäteiden polttopiste olisi verkkokalvon takana. Verkkokalvon tasossa kuva on epätarkka. Vahva mykiöperäinen kaukotaittoisuus oli aiemmin tavallista kaihileikkauksen jälkeen, kun koko mykiö poistettiin (afakia). Nykyinen tekomykiöleikkaus ei sitä aiheuta (pseudofakia).

Pienen lapsen kaukotaittoisuus on normaalia. Vastasyntyneistä neljä viidestä on 2-5 D kaukotaittoisia. Kasvun myötä tämä fysiologinen kaukotaittoisuus häviää. Murrosiän kasvupyrähdyksen aikana se helposti muuttuu likitaittoisuudeksi.

Taudinkuva

Jotta kaukotaittoinen näkisi hyvin sekä kauas että lähelle on hänen silmää mukauttamalla pyrittävä kumoamaan taittovikansa. Jos taittovika on vähäinen ja henkilö nuori, se onnistuu hyvin eikä pienestä kaukotaittoisuudesta ole vuosikymmeniin vaivaa (piilevä hyperopia). Mukauttamiskyvyn vähetessä iän myötä alkaa potilas vähitellen saada rasitusoireita (astenopia) kuten kirvelyä, punoitusta ja silmien tai pään jomotusta lähityössä. Lähinäkö ja lopulta kaukonäkö sumenevat, kun mukauttamiskyky ei riitä enää kumoamaan silmän kaukotaittoisuutta (ilmeinen hyperopia). Mikäli kaukotaittoisuus on voimakasta, tarkka näkö heikkenee ja lasit tarvitaan jo nuoremmalla iällä.

Kaukotaittoinen silmä on rakenteeltaan lyhyt ja mykiö vie sen tilavuudesta keskimääräistä suuremman osan. Etukammio on samalla keskimääräistä matalampi ja, kun mykiö iän myötä kasvaa, on vaara kammiokulman sulkeutumiseen ja silmänpaineen äkilliseen kohoamiseen (glaucoma acutum) olemassa.

Hoito

Kaukotaittoisuus korjataan parhaiten kuperilla pluslaseilla, joita sen asteesta riippuen tarvitsee vain lukemiseen tai myös kauas katseluun. Ikänäköinen tarvitsee laseihinsa lukuosan. Kaukotaittoisuus voidaan korjata myös piilolaseilla edellyttäen, että silmät ovat terveet ja että piilolasien päivittäinen ja viikoittainen käyttöaika ei ole liian pitkä. Kaukotaittoisuuden ollessa voimakas piilolasit antavat lisäksi selvästi paremman näön laadun kuin sankalasit, jotka suurentavat ja vääristävät kuvaa. Toispuoleisen kaihileikkauksen jälkeen piilolasin käyttö on välttämättömyys, ellei tekomykiötä ole voitu asettaa.

Hajataittoisuus

Hajataittoisuus (astigmatia) aiheutuu tavallisesti siitä, että sarveiskalvon kaarevuussäde on eri suunnissa erilainen, jolloin tarkkaa polttopistettä ei muodostu. Hajataittoisuus voi olla myös mykiöperäistä. Vähäinen sarveiskalvoperäinen hajataittoisuus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Taudinkuva

Hajataittoisuuden vuoksi kuva on epätarkka sekä lähelle että kauas katsottaessa. Usein potilas kokee, että kirjaimilla on ylimääräinen varjo. Hajataittoisuuden aiheuttamat vaivat riippuvat paitsi taittovian suuruudesta myös yrityksistä kumota se silmää mukauttamalla. Eräät henkilöt tarkentavat silmäänsä jatkuvasti yrittäessään kumota hajataittoisuutensa ja saavat väsymisoireita (astenopia).

Hoito

Hajataittoisuus korjataan sylinterilaseilla tarvittaessa muuhun korjaukseen lisättynä. Hajataittoisuus voidaan korjata myös piilolaseilla, joiden voimakkaampaa taittovikaa korjattaessa on oltava kovat tai puolikovat. Pehmeät piilolasit pyrkivät ottamaan silmän pinnalla sarveiskalvon hajataittoisen muodon eivätkä ne korjaa hajataittoisuutta kuin osittain.

Ikänäkö

Kouluiässä mukauttamiskyky (akkommodaatiokapasiteetti) on pitkälti toistakymmentä dioptria. 40-vuotiaana se on keskimäärin 5 D (sen avulla pystyy lukemaan vielä 1/5 m eli 20 cm:n päästä), 45-vuotiaana n. 2,5 D, 50-vuotiaana n. 1,5 D ja 60-vuotiaana tuskin mitään. Lähelle katseltaessa silmä tekee lihastyötä, mikä lopulta käy rasittavaksi ja aiheuttaa väsymisoireita (astenopia).

Taudinkuva

Mukauttamiskyky heikkenee iän myötä, kun mykiö kovettuu. Tavallisesti ikänäön (presbyopia) oireet alkavat noin 45 vuoden iässä, mutta ajankohtaan vaikuttavat mm. mahdollinen korjaamaton taittovika (korjaamaton likitaittoisuus lykkää, kaukotaittoisuus nopeuttaa oireiden ilmaantumista), työn laatu ja yksilölliset ominaisuudet. Paljon lähityötä tekevät ja herkästi rasittuvat henkilöt oirehtivat muita aikaisemmin. Pieni teksti näkyy sumeana erityisesti huonossa valaistuksessa, kun silmän syvyysterävyys on laajan mustuaisen vuoksi pieni. Ikänäköisen silmät rasittuvat, kyynelehtivät ja voivat verestääkin helposti (astenopia). Monet helpottavat huomaamattaan oireita loitontamalla tekstiä.

Hoito

Heikentynyt mukauttamiskyky on ikänäön oireiden ilmaannuttua korvattava lähilaseilla, joita iän myötä sopivasti vahvistetaan. Lähilisän määrään vaikuttaa iän lisäksi työskentelyetäisyys. Perustaittovirheestä riippumatta lähilisä on tarpeen kaikille ikänäköisille, jotka käyttävät kaukokorjausta. Mikäli silmät ovat samaa paria, voi ikänäköinen vaaratta käyttää ns. suurentavia valmislaseja, joita myydään vakiovahvuisina. Sopivasti likitaittoinen voi myös vaihtoehtoisesti lukea vaivatta ottamalla kaukolasinsa pois.

Lähilasi voidaan hioa ns. kaksiteholaseihin (bifokaalilasit), jolloin silmälasien yläosa on kauas katselemista varten ja lukemiseen käytetään alaosan ikkunaa, jossa kaukolasivahvuuteen on lisätty lähilisä. Toinen yleinen vaihtoehto on käyttää ns. monitehoisia (progressiivisia) laseja, mainosten "rajattomia laseja", joissa kaukokorjaus portaattomasti vaihtuu lähikorjaukseksi. Näiden lasien etuna on, että keskiosaa hyväksi käyttämällä voi nähdä tarkasti välietäisyyksille. Niiden varjopuolena on kuvan kiemurtelu progressiivisten linssien reunaosissa väistämättä esiintyvän epäsäännöllisen hajataittoisuuden vuoksi. Tästä voi aiheutua hankala huimauksen tunne, joka saattaa kokonaan estää lasien käytön.

Voidaan myös määrätä erilliset kaukolasit ja lähilasit. Päätetyötä ja muuta vastaavaa, tavallista lukuetäisyyttä loitommalta tapahtuvaa lähityötä varten voidaan tarvittaessa määrätä erilliset ns. lähityölasit. Mikäli niiden rakenne poikkeaa henkilön tavanomaisista laseista, eräät työnantajat korvaavat ne. Tällaisten lasien yläosa voi esimerkiksi olla korjattu näyttöpäätteen etäisyydelle ja lähiosa lukemiseen. Useimmat selviävät kuitenkin työtehtävistään jo yleislaseillaan.

Silmälasit ja huimaus

Silmälaseilla on aina valoa taittavan vaikutuksen lisäksi myös prismavaikutus. Oikein asennetuissa ja varsinkin heikoissa laseissa se on mitätön ja siihen tottuu uusien lasien saamisen jälkeen nopeasti. Vahvoissa ja suurilinssisissä silmälaseissa prismavaikutus muuttaa totuttua kuvan ja pään liikkeiden välistä suhdetta aiheuttaen huimauksen tunteen ja orientaatiovaikeuksia. Erityisen voimakkaita nämä ovat pluslinsseissä sekä ns. progressiivisissa moniteholaseissa. Elleivät nämä mene ohi kohtuullisen, noin kuukauden kestäneen totuttelun aikana, on henkilön syytä ottaa yhteyttä lasit määränneeseen henkilöön.

Kirjallisuus

Saari KM. Silmän refraktio ja akkommodaatio. Kirjassa: Saari KM (toim.) Silmätautioppi, Kandidaattikustannus Oy, Helsinki, 2001:287-305.

Suomen Silmälääkäriyhdistys. Taittovirheiden kirurginen hoito. Duodecim 2002;118:538-47.

Tervo T. Kun sarveiskalvon taittovirhekirurgia ei onnistu. Mitä potilastapaukset voivat opettaa? Suomen Lääkärilehti 2001;56:2257-65.

Tuunanen T. Refraktiivisen kirurgian mahdolliseuudet ja sen rajoitukset. Suomen Lääkärilehti 2000;55:3219-22.

Kysymykset

  1. Toimiessasi koululääkärinä terveydenhoitaja ohjaa luoksesi luokkatarkastuksesta oppilaan, jonka oikean silmän näöntarkkuudeksi hän on mitannut 0,5 ja vasemman silmän 0,3. Oppilaalla ei ole koskaan ollut silmälaseja käytössä. Mitä epäilet ja kuinka menettelet?
  2. Sama terveydenhoitaja tuo luoksesi toisenkin oppilaan, joka on valittanut päänsärkyä säännöllisesti tehdessään läksyjä. Hänen kummankin silmänsä näöntarkkuus on 1,0 sekä lähelle että kauas tutkittuna. Laseja hänellä ei ole. Mitä epäilet ja kuinka menettelet?
  3. Koulun 48-vuotias opettaja kysyy neuvoasi, koska ei tahdo nähdä lukea etenkään hämärässä. Aikaisemmin vastaavaa vaikeutta ei ole ollut. Kummankin silmän näöntarkkuus on kauas 1,0, mutta lähinäkötaulun alin kolmannes tuottaa vaikeuksia. Mitä epäilet ja kuinka menettelet?
  4. Terveyskeskuspäivystykseen saapuu nuori isäntämies, jolla on ollut kaksi vuorokautta korkea kuume ja selkäsärkyä. Nyt hän on havainnut näkönsä nopeasti heikentyneen. Maaseudun tulevaisuuskin täytyy lukea lehti aivan nenässä kiinni. Kummankin silmän näöntarkkuudeksi saat 0,1. Hän on aina nähnyt mielestään hyvin laseitta. Kuinka menettelet?

Takaisin lukuun Silmätaudit.

Näkymät
Henkilökohtaiset työkalut
Valikko